Marja Pudas kertoo kokemuksistaan Fulbright-stipendiaattina Yhdysvalloissa


Olen parhaillaan Yhdysvalloissa, Washington DC:ssä Fulbright-stipendiaattina. Kutsujaorganisaationi on McCourt School of Public Policy Georgetownin yliopistossa. Projektityöni liittyy nuorten uranhallintataitoihin, uraohjaukseen, nuorten työllisyyteen sekä työvoimatarpeiden ennakointiin.
Stipendijaksoni päättyy joulukuun puolivälissä. Projektiyöstäni teen aikanaan loppuraportin Fulbright Finlandille.

Arkeni muodostuu neuvottelujen ja vierailujen sopimisista, niiden toteuttamisista, tutkimusten ja muiden aineistojen lukemisesta, esittelymateriaalien valmistamisesta, tekstin kirjoittamisesta, blogin pitämisestä, matkustamisesta sekä amerikkalaiseen elämänmenoon tutustumisesta. Jonkin verran aikaa menee erilaisen byrokratian hoitamiseen. Minulla on yliopistolla advisor-henkilö ja muitakin henkilöitä, joiden kanssa teen yhteistyötä projektityöni puitteissa. 

Suomella koulutusasioissa hyvä maine

Stipendijaksoni kokemus on tähän mennessä ollut uskomattoman antoisa ja odotukseni ovat ylittyneet.  Olin etukäteen miettinyt monia mahdollisia haasteita; miten löydän oikeat kontaktit ja pääsen vierailulle eri paikkoihin. Asiat ovat kuitenkin sujuneet yllättävän helposti.  Fulbright-stipendi on Yhdysvalloissa iso asia ja kun siihen vielä lisää Georgetownin yliopiston nimen, ovia avautuu. Lisäksi suomalaisuus on enemmän eduksi kuin haitaksi. Yksi kontakti avaa toisia kontakteja. Koulutusasioissa Suomella on täällä hyvä maine.  Minun pitää osata kertoa koko suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, sen rahoituksesta, opintotuista, opetussuunnitelmista ja tutkinnoista. Suomalaisen koulutusjärjestelmän lisäksi kerron tietysti mm. nuorten ohjauksesta, työvoimapolitiikasta, työllisyydestä, ennakoinnista sekä Ohjaamoista ja verkko-ohjauspalvelun kehittämisestä, joita Keski-Suomen ELY-keskuksen Kohtaamo-hanke vie eteenpäin.

Matkoja ja tutustumista

Matkustan täällä oloni aikana melko paljon eri puolilla Yhdysvaltoja. Matkoihin liittyy työntekoa, mutta aina myös nähtävyyksiin tutustumista. Minulla on jo entuudestaan amerikkalaisia ystäviä ja olen tutustunut täällä uusiin. On aina hienoa päästä käymään tavallisissa kodeissa ja nähdä ihmisten arkielämää. Toki elämääni rikastuttavat myös uudet kansainväliset tuttavat, jotka ovat eri maista Fulbright-stipendillä tai muilla stipendeillä tulleita tutkijoita.

Washington DC ja ylipäätään amerikkalainen elämä on näyttänyt kaksia kasvojaan. Työn puitteissa tapaamani ihmiset ovat ystävällisiä, auttavaisia, sosiaalisia ja tuttavallisia. Heidän kanssaan on ilo työskennellä. Kohteliaisuutta on yllin kyllin ja siihen pitää osata vastata samalla tavalla. Toisaalta amerikkalaisten arki muodostuu usein todella pitkistä työpäivistä ja jatkuvasta kilpailusta. Jo aika pienten lasten vanhemmat miettivät, miten saisivat kasvatettua oman lapsensa ”Harwardiin”.   Ammatillista koulutusta ei arvosteta, vaan suurin osa vanhemmista haluaa ehdottomasti saada lapsensa collegeen tai yliopistoon. Vapaa-aikaa on vähän. Moni perheellinen ei itse ehdi harrastaa yhtään mitään, kun kaikki aika menee työssä ja lasten harrastusten ympärillä. Lomatkin ovat meidän suomalaisten lomiin verrattuna lyhyet. Silti päällimmäisin tunne on rentous, iloisuus ja ystävällisyys. Se on jotenkin sisäänrakennettua amerikkalaisessa kulttuurissa ja mielestäni se on heille voimavara.

Stipendien hakuaika menossa
 
Mid-Career Professional Development- stipendien hakuaika on parhaillaan menossa. Voin suositella Fulbright-stipendin hakemista jokaiselle, joka nauttii amerikkalaisten kanssa yhteistyön tekemisestä ja on valmis tekemään stipendin eteen paljon töitä. Itse käytin noin 1,5 vuoden aikana merkittävän osan vapaa-ajastani tähän valmistautumiseen. Täytyi löytää kutsujaorganisaatio, suosittelijat, täyttää hakemusvaatimukset, tehdä hyvä hakemus ja käydä haastattelussa. Stipendipäätöksen jälkeen alkoi varsinainen työnteko, johon liittyi paljon byrokratiaa ja verkostojen rakentamista etukäteen.
Sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja suomalaista sisua vaaditaan. Tähänastisen kokemuksen perusteella voin kuitenkin sanoa: kyllä kannatti!
  
Täällä oloni aikana pidän blogia, jossa kerroin projektityöhöni liittyviä päällimmäisiä havaintoja.
Voit lukea sitä osoitteesta mpudas.wordpress.com


Marja Pudas
Yksikön päällikkö
Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty

Uusi tieliikennelaki alkaa näkyä konkreettisesti myös Keski-Suomessa

Mikä juuri sinua innostaa?