Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

perjantai 9. helmikuuta 2018

Tartu luomuun!

Luomutuotteiden myynti on huimassa kasvussa. Luomutuotannon kannattavuus on myös tavanomaista tuotantoa parempi, koska luomussa on pienemmät tuotantokustannukset ja suuremmat tulot. Miksi et siis tarttuisi luomuun?!

Ruokapöytään tarjotaan aikaisempaa vuosia runsaammin myös luomutuotteita. Niillä meneekin Suomessa nyt lujaa, sillä myynti on huimassa 14 % kasvussa ja kasvaa edelleen. Mutta mistä saadaan lisää luomutuotteita kuluttajille, sillä kysyntä on monen tuotteen kohdalla suurempaa kuin tarjonta (esimerkiksi porkkana, tomaatti ja kananmunat)?
  

Luomu kannattaa kokonaistaloudellisesti
Luomutuotannon kannattavuus on noussut viime vuosina selvästi paremmaksi kuin tavanomaisen maataloustuotannon. Esimerkiksi luomumaidontuotannossa omalle työlle ja pääomalle saatava korvaus on jopa kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna. Luomutilojen paremman kannattavuuden taustalla ovat heikompia satoja kompensoivat korkeammat tuotehinnat, luomutuet, suurempi tilakoko ja alhaisemmat tuotantokustannukset.
 
Luomuviljely on myös viime vuodet kulkenut vastavirtaan perinteiseen maatalouteen verrattuna. Tilamäärä on kasvanut, ja peltoala nousi vuonna 2017 uuteen ennätykseen, 264 000 hehtaariin.


Minustako luomuviljelijä?
Viljelijät ovat luomuketjun timanttinen ydin, koska he tuottavat sen laadukkaan luomuraaka-aineen, josta voidaan valmistaa erinomaisia luomutuotteita. Luomu tarjoaakin laajan valikoiman eri tuotantosuuntia, joihin voi tarttua. Luomua voi tuottaa esimerkiksi kasvituotannossa, kotieläintuotannossa, jalostuksessa, metsien keruutuotteissa ja kasvihuoneissa.

Luomu tarjoaa mahdollisuuden kehittyä ja oppia uutta sekä parantaa yhteistyötä toimijoiden välillä. Jos haluat paneutua maan kasvukunnon parantamiseen, torjunta-aineiden vähentämiseen ja eläinten hyvinvointiin, luomu voisi olla sinua kiinnostava vaihtoehto.

 
Jos vastauksesi olivat myönteisiä, luomuvalvonta ja -sitoumukset ovat sinua varten. Tulevana keväänä 2018 on vielä mahdollisuus hakea luomusitoumusta, jonka jälkeen on oletettavaa, että uusia sitoumuksia ei enää tehdä. Luomuvalvontaan on mahdollisuus ilmoittautua jatkossakin, mutta ilman luomukorvausta.

Lisätietoja saat oman ELY-keskuksesi luomuvastaavalta.
 
 
(Kuvat: Peltovalvonnan materiaalipankki)
 
Luomuvastaava
Riitta Laitinen
Keski-Suomen ELY-keskus

 
 
 
 

 
 

maanantai 15. tammikuuta 2018

Tulevaisuuden kompassi osoittaa moneen suuntaan

Ennakoinnilla vähennetään yllätyksiä

 
Muutos ei koskaan tule olemaan niin hidasta kuin nyt. Se haastaa organisaatioiden johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämisen uudella tavalla. Tulevaisuuden vaihtoehtoja ei ole yksi, vaan useita. Niihin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Palvelut muotoillaan analytiikan avulla tehokkaasti asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin.

Strateginen johtaminen on ollut perinteisesti johtamisen kulmakivi. Tällöin liikkeenjohdon strategia on organisaation pitkän tähtäimen kehityssuunta, jonka avulla pyritään saavuttamaan kilpailuetu muuttuvassa ympäristössä järjestelemällä voimavaroja ja kykyjä.

Strategia käsitteenä on alun perin lähtöisin sodan johtamisesta. Mielenkiintoista on, että syksyllä 2017 järjestetyssä Kokonaisturvallisuuden ennakointikeskittymän Foresight Friday -tapahtumassa pohdittiin varautumiseen ja ennakointiin liittyen visionääristä ennakointia. Siinä on oleellista, että ennakoinnissa on eri tasoja, jotka huomioivat erilaiset aika- ja paikkaskaalat. Nopeasti muuttuvassa maailmassa varautumisessakin on visioitava erilaisia haasteita.

Varautuminen on useisiin todennäköisiin tulevaisuuskuviin reagoimista

Ennakoinnin tavoite on, että erilaiset ilmiöt eivät tule meille yllätyksenä. Erilaiset vaihtoehdot ovat tapa ajatella ja orientoitua eivät yksi kiveen hakattu lause. Tulevaisuudessa on kysymys useista erilaisista vaihtoehdoista, todennäköisistä tulevaisuuskuvista, joihin reagoiminen edellyttää ketteryyttä.  Vaikka mitattavan tiedon määrä koko ajan kasvaa, kasvaa vähintään yhtä nopeasti epävarmuus muutoksen vauhdissa. Tämä vaikuttaa strategiseen johtamiseen siten, että enää emme pärjää yhden suunnan tai kovin pitkän tähtäimen kehityssuunnalla.

Vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien tarkastelu mahdollistaa tarttumisen yllättäviin käänteisin ja innovaatioihin

Lumijärvi ja Välikangas ovat antaneet nimen tämäntapaiselle todennäköisyyksien johtamiselle: Quantum Leadership. Siinä asiakas, tietoperustainen johtaminen ja erilaisten tulevaisuuksien maisemointi yhdistyvät nopeaan ja ketterään reagointiin. Tämä edellyttää toimintakulttuurilta siilojen purkamista, verkostomaista työskentelyä ja poikkihallinnollista yhteistyötä.
 
Muutos alkaa usein alhaalta: tässäkin toimintakulttuurin muutospaineet ovat olleet jo kauan tähän suuntaan. Miten se tulee näkymään tulevaisuuden johtamisessa, on meistä itsestämme kiinni. Tulevaisuuden johtamisessa yhdistyvät Tayloristinen ajattlu analytiikan kautta ja työn optimointi, palveluiden yksilöllinen, jopa personifioitu luominen asiakkaan ympärille ja useiden tulevaisuuskuvien maisemointi johtamisessa.

Erikoissuunnittelija
Päivi Hamarus
Keski-Suomen ELY-keskus
 

maanantai 4. joulukuuta 2017

Juhlavuoden arjessa valtiolla

Itsenäisyyden juhlavuoden loppuhuipennus alkaa olla käsillä. Eipä kuitenkaan Suomi 100 -juhlaa ilman suomalaista arkea. Kun kahvinkeitin porisee huomenta tutulla nuotillaan, on hyvä hetki tehdä pikasuodatus siitä, mitä juhlavuoden teemat - identiteetti, maisema, yhdessä - voivat olla eräälle virkamiehelle aivan tavallisena maanantaiaamuna.
Yhdessä

Painan kotioven kiinni, istun auton kyytiin ja lähden työmatkalle kimppakyydillä miehen kanssa. Samassa meistä tulee osa isoa yhteispeliä, aamuliikennettä. Työmatka sujuu jouhevasti, kun kaikki taitavat liikennesäännöt ja noudattavat niitä. Tie on aurattu sohjosta ja viime kesänä tien pahimmat urakohdat saivat uuden asfaltin. Joukkoliikenteen vihreät bussit, eli tuttavallisemmin linkit, poimivat pysäkeiltä koululaisia, opiskelijoita, töihin menijöitä ja eläkeläisiä. Taitamme yhdessä matkaa joulukuun hämäränä aamuna. Aamuradiossa juontavat kinastelevat keskenään, sen jälkeen musiikkia, uutiset ja sää. Tuttu virastotalo sulkee meidät syliinsä, tervehdimme työkavereita. Työhuoneessa napsautan koneen käyntiin, kirjaudun verkkoon ja aloitan päivän työt osana työyhteisöä.


Maisema
Tähän vuodenaikaan maisemaa ei varsinkaan aamuisin ja iltaisin näe, mutta tutun maiseman tuntee ja muistaa. Päivittäiset reitit ja niiden varren maisemat on meihin sisäänkirjoitettu. Maisema on samaan aikaan oma henkilökohtainen kokemus ja yhteisesti jaettu tila. Tie nousee mäen päälle ja laskee alas, matkalla ohitamme isompia ja pienempiä järviä. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa; siinä se on joka päivä tarjolla, hieman erinäköisenä vuorokauden ja vuodenajasta ja säästä riippuen. Teen mielessäni muistilapun, että katsoisin Areenasta Meidän maamme -dokumenttisarjaa. Helikopterin kyydissä pääsee katsomaan Suomea lintuperspektiivistä ja tuttukin maisema näyttää uudelta. Ilmasta katsottuna hahmottuu, miten metsien ja vesistöjen kirjoma Järvi-Suomi sijoittuu maisemamaakuntien kokonaisuuteen ja minkälaiset lähtökohdat maisemarakenne on tarjonnut ihmistoiminnalle.



Identiteetti

Kotoa lähtiessä kaappaan kuvallisen avainkortin eteisenpöydältä mukaan. Avainkortti on työidentiteetti, joka kulkee työpäivän ajan mukana, avaa työpaikan ovien lukot, käynnistää tietokoneen ja kertoo vieraille kuka olen. Aamukahvia siemaillessa voi käväistä hetken peruskysymysten äärellä, tunnustella omaa avainkorttiaan ja paikkaansa satavuotiaassa itsenäisessä Suomessa. Identiteetti rakentuu suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön. Juhlavuoden teemat onkin huolella valittu; yhdessä ja maisema, ne ovat keskeisiä minuuden rakennuspuita. Identiteetti ei ole staattinen tila, vaan jatkuva muutos. Jokaisella meistä on oma roolinsa ja tehtävänsä töissä, kotona, koulussa, missä olemmekin, osana yhteistä päämäärää rakentaa tästä maasta kaikille hyvä paikka elää tavallista suomalaista arkea.


Hyvää itsenäisyyspäivää!

Liisa Horppila-Jämsä
Ylitarkastaja
Keski-Suomen ELY-keskus

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Marja Pudas kertoo kokemuksistaan Fulbright-stipendiaattina Yhdysvalloissa


Olen parhaillaan Yhdysvalloissa, Washington DC:ssä Fulbright-stipendiaattina. Kutsujaorganisaationi on McCourt School of Public Policy Georgetownin yliopistossa. Projektityöni liittyy nuorten uranhallintataitoihin, uraohjaukseen, nuorten työllisyyteen sekä työvoimatarpeiden ennakointiin.
Stipendijaksoni päättyy joulukuun puolivälissä. Projektiyöstäni teen aikanaan loppuraportin Fulbright Finlandille.

Arkeni muodostuu neuvottelujen ja vierailujen sopimisista, niiden toteuttamisista, tutkimusten ja muiden aineistojen lukemisesta, esittelymateriaalien valmistamisesta, tekstin kirjoittamisesta, blogin pitämisestä, matkustamisesta sekä amerikkalaiseen elämänmenoon tutustumisesta. Jonkin verran aikaa menee erilaisen byrokratian hoitamiseen. Minulla on yliopistolla advisor-henkilö ja muitakin henkilöitä, joiden kanssa teen yhteistyötä projektityöni puitteissa. 

Suomella koulutusasioissa hyvä maine

Stipendijaksoni kokemus on tähän mennessä ollut uskomattoman antoisa ja odotukseni ovat ylittyneet.  Olin etukäteen miettinyt monia mahdollisia haasteita; miten löydän oikeat kontaktit ja pääsen vierailulle eri paikkoihin. Asiat ovat kuitenkin sujuneet yllättävän helposti.  Fulbright-stipendi on Yhdysvalloissa iso asia ja kun siihen vielä lisää Georgetownin yliopiston nimen, ovia avautuu. Lisäksi suomalaisuus on enemmän eduksi kuin haitaksi. Yksi kontakti avaa toisia kontakteja. Koulutusasioissa Suomella on täällä hyvä maine.  Minun pitää osata kertoa koko suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, sen rahoituksesta, opintotuista, opetussuunnitelmista ja tutkinnoista. Suomalaisen koulutusjärjestelmän lisäksi kerron tietysti mm. nuorten ohjauksesta, työvoimapolitiikasta, työllisyydestä, ennakoinnista sekä Ohjaamoista ja verkko-ohjauspalvelun kehittämisestä, joita Keski-Suomen ELY-keskuksen Kohtaamo-hanke vie eteenpäin.

Matkoja ja tutustumista

Matkustan täällä oloni aikana melko paljon eri puolilla Yhdysvaltoja. Matkoihin liittyy työntekoa, mutta aina myös nähtävyyksiin tutustumista. Minulla on jo entuudestaan amerikkalaisia ystäviä ja olen tutustunut täällä uusiin. On aina hienoa päästä käymään tavallisissa kodeissa ja nähdä ihmisten arkielämää. Toki elämääni rikastuttavat myös uudet kansainväliset tuttavat, jotka ovat eri maista Fulbright-stipendillä tai muilla stipendeillä tulleita tutkijoita.

Washington DC ja ylipäätään amerikkalainen elämä on näyttänyt kaksia kasvojaan. Työn puitteissa tapaamani ihmiset ovat ystävällisiä, auttavaisia, sosiaalisia ja tuttavallisia. Heidän kanssaan on ilo työskennellä. Kohteliaisuutta on yllin kyllin ja siihen pitää osata vastata samalla tavalla. Toisaalta amerikkalaisten arki muodostuu usein todella pitkistä työpäivistä ja jatkuvasta kilpailusta. Jo aika pienten lasten vanhemmat miettivät, miten saisivat kasvatettua oman lapsensa ”Harwardiin”.   Ammatillista koulutusta ei arvosteta, vaan suurin osa vanhemmista haluaa ehdottomasti saada lapsensa collegeen tai yliopistoon. Vapaa-aikaa on vähän. Moni perheellinen ei itse ehdi harrastaa yhtään mitään, kun kaikki aika menee työssä ja lasten harrastusten ympärillä. Lomatkin ovat meidän suomalaisten lomiin verrattuna lyhyet. Silti päällimmäisin tunne on rentous, iloisuus ja ystävällisyys. Se on jotenkin sisäänrakennettua amerikkalaisessa kulttuurissa ja mielestäni se on heille voimavara.

Stipendien hakuaika menossa
 
Mid-Career Professional Development- stipendien hakuaika on parhaillaan menossa. Voin suositella Fulbright-stipendin hakemista jokaiselle, joka nauttii amerikkalaisten kanssa yhteistyön tekemisestä ja on valmis tekemään stipendin eteen paljon töitä. Itse käytin noin 1,5 vuoden aikana merkittävän osan vapaa-ajastani tähän valmistautumiseen. Täytyi löytää kutsujaorganisaatio, suosittelijat, täyttää hakemusvaatimukset, tehdä hyvä hakemus ja käydä haastattelussa. Stipendipäätöksen jälkeen alkoi varsinainen työnteko, johon liittyi paljon byrokratiaa ja verkostojen rakentamista etukäteen.
Sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja suomalaista sisua vaaditaan. Tähänastisen kokemuksen perusteella voin kuitenkin sanoa: kyllä kannatti!
  
Täällä oloni aikana pidän blogia, jossa kerroin projektityöhöni liittyviä päällimmäisiä havaintoja.
Voit lukea sitä osoitteesta mpudas.wordpress.com


Marja Pudas
Yksikön päällikkö
Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen








torstai 12. lokakuuta 2017

Kulttuuriympäristö tarvitsee tekijänsä – hyvä työ palkitaan nyt!

Kun virastotalon ikkunasta katsoo ulos, näkymässä on katuja, taloja, rautatie, puistopuita, satama – kulttuuriympäristöä. Kotimatka taittuu peltomaisemien halki ja ohi kauppakeskusten ja huoltoasemien. Nekin ovat ihmisen työn tulosta.

Kulttuuriympäristö on ihmisen toiminnasta ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kokonaisuuteen kuuluvat kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristön käsite voi tarkoittaa sekä laajoja alueita että yksittäisiä kohteita.

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto haussa nyt
Onko sinulla mielessäsi taho, joka on tehnyt onnistuneen kulttuuriympäristöteon ja ansaitsisi siitä tunnustuksen? Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU) kerää parhaillaan ehdotuksia Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon 2017 saajaksi.

Palkinnon voi saada kulttuuriympäristön hoidon ja huomioimisen edistämisestä, perinteitä kunnioittavasta hoidosta tai korjauksesta, osaamisesta, innovatiivisuudesta. Lisäksi huomioidaan kohteen arvokkuus.  Palkittava työ voi liittyä myös tiedottamiseen, yhdessä tekemiseen tai se voi olla uusi yhteistyömalli. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi korostetaan juhlavuoden teemoja: Identiteetti, Maisema ja Yhdessä.


Kuka tahansa voi tehdä perustellun ehdotuksen palkittavasta. Kulttuuriympäristöpalkinnon 2017 saajaa voi ehdottaa 31.10.2017 asti.  Ehdotuksen voi tehdä internetissä sähköisellä lomakkeella täällä (webropol.com).


Aiemmin palkitut kohteet Keski-Suomessa

 Maakunnan kulttuuriympäristöryhmä valitsee palkinnon saajan ja myöntää palkinnon. Palkinto on emaloija-metalliseppä Ulla Huttusen valmistama emaloitu laatta, jonka aihe kuvastaa palkittavaa. Lisäksi voidaan jakaa kunniakirjoja. Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon 2017 saaja julkistetaan 13.12.


Kulttuuriympäristö elää kanssamme

Kulttuuriympäristömme elää kanssamme jatkuvassa muutoksessa. Samassa korttelissa kunnostetaan kerrostalon julkisivua, kaavoitetaan uutta rakennuskantaa ja puretaan vanhaa. Entinen kunnantalo muuttuu Bed and Breakfast-majataloksi ja kansakoulussa kokoontuu kyläyhdistys. Entinen tehdasrakennus voi osoittautua hyväksi paikaksi teatterille, agilitylle tai parkourille. Maatilojen rakennuskanta muuntuu uusiin tarpeisiin. Vanha muistorikas metsälaidun ja niitty tien vieressä ovat kuitenkin edelleen laitumena – ne tunnetaan kylän kauneimpana paikkana.


Kulttuuriympäristössä on monenlaisia kerroksia. Tärkeää on varmistaa, että jatkuva muutos on hallittua, niin että kulttuuriympäristön arvot tunnistetaan, osataan ottaa huomioon ja hyödyntää, hoitaa ja siirtää ajassa eteenpäin.



Leivonmäen kansallispuiston keskellä sijaitsevaa Haapalehdon tilaa hoidetaan ja kehitetään perinnemaisematilana. Lea-Elina Nikkilä on suunnitelmallisesti kunnostanut Haapalehdon tilan perinnemaisemia ja avannut tilansa ovet vierailijoille. Vuonna 2015 tilan hyvä hoito palkittiin Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnolla.

Identiteettimme rakentuu isolta osin tutun ympäristön varaan. Paikkoihin ja maisemiin liittyy elävää historiaa, muistoja ja tarinoita ja siksi niillä on meille erityinen merkitys. Yhteiset paikat ovat tärkeitä yhteisöllisyyden rakentajia ja ylläpitäjiä. Niiden eteen on hyvä tehdä töitä talkoohengessä.

Parhaimmillaan oma tuttu ympäristö tarjoaa uudenlaisia elämyksiä ja liiketoiminnan mahdollisuuksia, jotka kiinnostavat Kiinassa saakka. Hyvin hoidettu ja kiinnostavaksi tuotteistettu kulttuuriympäristö voi olla myös taloudellisesti voittoisa. Perustana on olemassa olevien vahvuuksien tunnistaminen, jalostaminen ja kestävä hyödyntäminen.
Kulttuuriympäristö on ihmisten ympäristöä, se tarvitsee tekijänsä, käyttäjänsä ja hoitajansa. Arvojen esiin nostajat ja säilyttäjät, yhdessä tekijät, yrittäjät ja uusiin mahdollisuuksiin tarttujat ansaitsevat työstään kiitoksen.
 
Maakunta-arkkitehti
Liisa Bergius
MAKU-ryhmän vpj.
Keski-Suomen liitto






Ylitarkastaja
Liisa Horppila-Jämsä
MAKU-ryhmän siht.
Keski-Suomen ELY-keskus



 



keskiviikko 27. syyskuuta 2017

ELY suunnittelee maanteitä, kunnat maankäyttöä – vaikutukset kansalaisille?



Maankäytön suunnitteluun liittyy vahvasti erilaisia intressejä ja arvoja. Liikenteen näkökulmat ovat yksi osa-alue muiden joukossa, mutta laajemmin katsottuna liikennesuunnittelu on osa maankäytön suunnittelua. Maankäytön ja liikennesuunnittelun yhtäaikainen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, koska maankäytön suunnittelulla vaikutetaan syntyvän liikenteen määrään ja suuntautumiseen sekä myös siihen, mitä kulkumuotoja käytetään.

On tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa mietitään mitä vaikutuksia maankäytön muutokset aiheuttavat liikenteessä ja liikkumisessa. Jotta voidaan arvioida tulevan maankäytön vaikutuksia, tulee tietää millainen on nykytilanne. Jälkikäteen liikenteen ongelmien korjaaminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi tilan puutteen vuoksi.

Maankäytön suunnittelu kuuluu kunnille niiden omalla alueellaan, kun taas tienpitoviranomainen eli ELY-keskus vastaa maanteiden suunnittelusta. Tienpitoviranomainen tekeekin tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa maankäytön suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee yhteistyön viralliset muodot, mutta tämän lisäksi käydään paljon vapaamuotoista keskustelua.

Esimerkki siitä miten moninaista liikenne(järjestelmän) suunnittelu on ja miten maankäyttö ja liikkuminen linkittyy toisiinsa





Turvallisuusnäkökohdat olennaisia suunnittelussa

Vaikeaa liikenteen suunnittelusta kaavoituksen yhteydessä tekee se, että kukaan ei pysty aukottomasti ennustamaan tulevaisuutta. Toimintaympäristössä voi tapahtua odottamattomia muutoksia ja esimerkiksi jos kaava toteutetaan vain osittain, eivät liikkumisen ja liikenteen ennusteet päde. Tästä syystä liikennejärjestelmän parantamisen ja maankäytön muutosten yhtäaikainen toteuttaminen on tärkeää.

Mitä asioita me sitten vaalimme ja mikä meitä kaavoissa kiinnostaa? Kaavan liikenteelliset vaikutukset ulottuvat poikkeuksetta kaavarajojen ulkopuolelle. Liikenteen näkökulmasta ei voida rajoittua tarkastelemaan pelkästään kaavarajojen sisäpuolta. Oli kyseessä sitten koko kaupungin yleiskaava tai pieni asemakaava, niin liikenne ei lopu kaava-alueen rajoille. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että kaikilla on turvallista liikkua paikasta A paikkaan B. Me vaalimme sitä, että liikenneolosuhteet ovat samankaltaisia ympäri Suomen ja että matkanteko on sujuvaa ja turvallista.

Tätä kirjoitusta ei voi lopettaa ottamatta kantaa tulevaan maakuntauudistukseen. Vielä on paljon auki olevia asioita, mutta se on varmaa, että meitä tulee kiinnostamaan edelleen samat asiat kuin tänäkin päivänä. Me tulemme vaalimaan turvallisuutta maantieverkolla, me huolehdimme siitä, että liikenneolosuhteet ovat samankaltaisia ympäri Suomen ja että elinkeinoelämän kuljetukset sekä muu liikkuminen on sujuvaa ja turvallista!

Minna Immonen
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Keski-Suomen ELY-keskus